pesueemme on muuttamassa.

kuin taikaiskusta saimme ystävällisiltä ystäviltä tilaisuuden muuttaa heille, kun he muuttavat toisaalle. kuin tilauksesta tarpeeseemme nähden. käytännössä saimme nykyisestä kodista kenkää, teoriassa emme.
tämä on elämässä uskomattominta. asiat suttaantuvat.

kun aloin hengailla ladakuskin peräs--  ...   kanssa jotain 16 vuotta sitten, yhteinen ystävämme totesi "siinä on mies, joka elää niin, että se odottaa että sille tapahtuu se". näin minäkin olen alkanut elää. odotan vain kiinnostuneena, mitä tapahtuu. ja yleensä sitten tapahtuu. käänteet ovat yleensä positiivisia.

muuttaminen on puhdistautumistilaisuus. saan purkaa vanhat kasat ja viedä uffin laatikkoon ja lähetystorille - mitä näitä nyt on - elämäni vähemmän tärkeät muistot.

ennen muuttaminen oli ihanaa. se oli aina muutos kivempaan, hienompaan, väljempään, kodimpaan. muutamme nytkin hienompaan ja väljempään, kaikin puolin sopivampaan. mutta jokin on muuttunut. vaikka ihanaa tämänkin muuton ajatteleminen on.

kuitenkin. nykyään koti ei ole nämä seinät ja tämä tontti. koti on paikka, jossa lapseni, perheeni ja minä itse ovat luonani, turvassa ja rauhassa. ehkä kliseisesti sydämessäni.

****

(muistuttakaa minua tästä sitten, kun pakkaan itkien viimeisiä tavaroitani tästä talosta. tunnen tämän talon mutkat ja tuoksut, tänne on molemmat lapseni tuotu ensimmäiseen kotiinsa, täällä on majaa pidetty kohta 12 vuotta!)

(käännetään sitten kesällä tämä uusi lehti, eikö käännetäkin?)