on elämä sellaista juhlaa ollut tänä viikonloppuna, että mykistyin.

perjantain happihuoneen keikka nyt ei olut sanottavasti juhlaa, mutta se oli omaakin syytäni. odotin jo liian kovasti rentouttavaa edessä olevaa viikonloppua, että kylmässä kevätsäässä palelu ja hengailu ei ollut sitä, mitä juuri siihen saumaan toivoin.

lauantain treenit vielä menivät siihen samaan sarjaan, mutta ystävien saapuminen euroviisukatsomoon alkoi jo piristää mieltä.

nyt on enää kenenkään turha muuten sitten inistä, että hävetti suomen puolesta tai mitään sentyylistä, vaikka se joulupukki siellä sitten kävikin. alun perin kammoamani juontajapari selvisi iloisesti ja rennosti tehtävästään. ranskaa en osaa, mutta eivät ranskalaisetkaan suomea. sitä taitoa en siis osaa kommentoida. (minusta euroviisuja olisi pitänyt pyytää juontamaan joku sellainen karismaattinen grand old lady, vaikkapa upea seela sella. tai vähän eri genreltä ritva valkama. tai kristiina elstelä... tai... hänen rinnallaan leppilampikin olisi sitten menetellyt sellaisena iloisena nättinä poikasena.) krisse oli kyllä rautaa. vaan meniköhän ihan kaikkialla itä-euroopassa läpi?

valot olivat ehkä parasta, mitä euroviisuissa on kuunaan nähty. asiantuntijatoveri häpesi kuulemma semifinaalilähetyksen ohjausta, mutta onneksi hän ei ollut finaalikatsomossa karjumassa ja häpeämässä, joten siitäkään en osaa haukkua. kaikenkaikkiaan siis ihan kiva show. varsinkin kun apocalyptika veti pinnat himaan. pettymyksekseni just paavolla oli paita päällä. äh.

mä voitin euroviisuloton. arvasin, että sserbia voittaa ja lisäksi pari pistettä sain näistä sijoista 1.-5. kukin aikuinen oli laittanut viinipullon peliin, joten joku viikko mulla on sitten tosi kivaa viisupalkinnon parissa.

sunnuntaina olin vähän viininjuoneena hemmoteltu äitelä. ihme, miten alle kaksivuotiaan kangastussituherrus valkoisessa kangaskassissa saa herkistymään. varsinkin, kun vielä puoliunessa kuulin itse taiteilijan ja isänsä riitelevän siitä, saako pakettia avata ennen kuin äiti herää vai ei.

sunnuntain lätkämatsi jäi täällä vähän omaan arvoonsa.

sunnuntai oli the sunnuntai pitkään aikaan. juon viiniä toistekin. jos ehdin.