suomi on epidemian kourissa, vaikka ei ne sitä tunnustakaan. siellä, missä semmoisia asioita tunnustetaan.

joka toinen tai useampikin perhe meillä päin, vuorotellen, kauhistuu jonkun lapsensa äkillistä korkean kuumeen nousua ja ajaa kiireen vilkkaa terveyskeskukseen.

näin minäkin, tytärlapsella kun ei saisi kuume nousta ilman syytä laisinkaan. pyysin naapurista apua ja sain seuralaisenkin - kiitos taas -, koska en olisi yksinkertaisesti saanut hommaa haltuun vetelä viistoistakiloinen kainalossa. ja olen kausiyksinhuoltajana jouluun.

orimattilan ihan jees terveyskeskus otti meidät lämpimästi vastaan, meidän ei tarvinnut istuskella tulikuuman lapsen kanssa käytävällä vaan pääsimme suoraan tarkkailuhuoneeseen, kun helläsilmäinen hoitaja keksi ahdinkomme heti sisään tullessamme.

odotella kyllä saimme lääkäriä, mutta hoitaja kävi meistä pitämässä huolta vähän väliä. noi sunttilapset kun kuitenkin saavat ja tarvitsevat vähän erityistä tarkkaavaisuutta. lääkäri ei lopultakaan keksinyt lapsesta mitään vikaa kuumeen lisäksi ja konsultoituaan keskussairaalan lastenlääkäriä, meidät lennätettiin taksilla PÄKSIn ensiapuun. siellä ei sentään tarvinnut enää odotella kauaa ja hauska, nuori naislääkäri tutki lapsukaisen päästä varpaisiin ja totesi suurella todennäköisyydellä tytärlapsella olevan enterorokon. mentiin kotiin sitten.

pari päivää kuume sahasikin sitten lievästä lämmöstä neljään kymppiin. lääkettä kun sai antaa kuuden tunnin välein ja sen vaikutus kesti noin neljä. pari tuntia tytär sitten makasi kuumeisena ja höpisi ja valitti kaikkea käsittämätöntä. kerrankin se valitti ja uikutti ihan puolitoreissaan: eemeli, eemeli, eemeli, eemeli...

tänään näyttäis olevan jo kuumeeton päivä, mutta vasta nyt näppyläisyys näyttää todelliset kasvonsa, siis perseensä; lapsen jalat, kädet ja naama ovat rumalla ruvella, suu vaikuttaa aika säästyneeltä. onneksi en ole havainnut myöskään mitään keskushermoston oireita, jotka nekin ovat kuulemma ihan tyypillisiä. sama virus aiheuttaa myös aivokalvontulehdusta. ei ikinä pitäisi etsiä tietoa netistä.

töistä ei tietenkään tule mitään. mutta mitä mulla nyt suurempaa?

suurin symppaukseni lähtee kuitenkin hevaalle, jossa koko perhe on samassa kurimuksessa. symp symp. jaksamisia!