miks joskus kaikki on niin v*un tahmeeta?

* sängystä ei haluaisi nousta, muttei haluaisi jäädä sinnekään koko päiväksi venymään. eikä ainakaan voi enää nukkua.

* rakas pavonini ruikkii mun kahvini ihan miten sattuu yli äyräiden, puruineen päivineen. kun ladakuski keittää, mitään ei purskahda minnekään, eikä kahvi ole turkkilaismallia. niinkuin mun kahvi. ei siis iloa siitäkään.

* jos tulee yksikin idea, se ei ole edes hyvä.

* kanssaihmiset on ihania ja kivoja, mutta millään ei niitäkään jaksais.

* ulkoasu kaipaisi kohennusta, kaikki vaatteet ovat talven aikana kulahtaneet tai jääneet pieniksi tai suuriksi. mutta shoppailemaankaan ei voi lähteä, kun se on niin ärsyttävää ja rahaa on siihen ihan liian vähän.

* töitä haluaisi tehdä, mutta kun ei huvita. eikä ole oikein mitä työstää, kun se ainoa idea on niin tylsä.

* kotona on kauhea sotku. tietty asia paranisi huomattavasti, jos raivais tämän kaaoksen. mutta kun ei vain raivaa.

* telkkarista tulee pelkkää hoonpeetä. paitsi ensi sunnuntaina, jolloin taikalaatikossa vilahdan minäkin, iltayhdeksän jälkeen. sekin on toisaalta pahasta: noinko pahan näköinen mä olinkin silloin ja kauheeta p*aa sitä tehtiinkin...