torstaina tytärlapsi sai jumalattoman hienon takin. hyvä kun sai. sille oli nimittäin viikonlopussa käyttöä.

perjantaina suuntasimme kolmestaan hirveässä pyryssä kahdella autolla (mikä se olikaan se ekotekomeemi?) isolle kirkolle. söimme aivan tolkuttomasti sushia isoveljen synttäreiden kunniaksi. myös hän itse oli paikalla ja vaimonsa. ja ravintola oli hyvä, jollei loistava. tytärlapsi söi sushia kaksin käsin ja puikoin ja nautti suunnattomasti. suklaakakusta on puhuttu vielä tänäänkin. kiitos!

muu porukka sitten lähti koteihinsa, mutta minä ja isovelj kirmasimme lillaniin pistareitten levynjulkkariin. veljen vaimo kun ei niinkään mielellään rokkaile, sain hänen lippunsa. tai jotain. mutta keikka oli kiva ja levy on oikeestaan vielä kivempi. (joo, panu, mä pistän sulle sen kakskymppisen.) koko ajan soi päässä tyy-dyy dyddy, tyy dyy-dyy dyy-dyy dyddy.

niin. kotio menin vielä autolla. ihme homma.

lauantaina lähdettiin sitten niihin oikeisiin juhliin. isoveli menee nyt lähempänä suomalaisen miehen keskimääräisen eliniän loppupäätä, kuin syntymäänsä. me ollaan kyllä pitkäikäistä ja kiukkusta sukua.

juhlissa oli väkeä, hyvät drinksut, sushia ja kakkua. ja hauskoja karkkeja. kiitos!

tänään sitten suuntasin kokan kohti hämeenlinnaa ja kävin selostamassa fiiliksiäni suomen kuoronjohtajayhdistyksen koulutuspäivillä. kiva, että on kivaa ja kivoja kuoronjohtajia maa täys. ja oli mahtavaa sanoa asiantuntijaväelle suoraan, että se kuorojen viljelemä muka-kansanmusiikillinen äänenmuodostustapa on aika korviasärkevää monesti. kun kuitenkin olis tarkoitus laulaa silleen kauniisti. moni kuulijoista vaikutti helpottuneelta, että sanoin niin. tiedä häntä miksi.

nyt olen kotona. juon ehkä punaviiniä ja katson wallanderin. paitsi että ei meillä ole telkkaria!

(ai niin. siinä kikkoman-pullossa on ne reijät silleen siksi, että kun ennen pullon kallistamista peittää puhtaalla etusormellaan sen ylemmäksi kallistettaessa jäävän reijän, ei sieltä tule mitään. sitten kun kallistaa ja nostaa sen sormen, sieltä tulee sitä kastiketta. sitten kun haluaa pysäyttää kastikkeentulon, peittää sen reijän sillä sormella uudelleen. sitten kääntää pullon takaisin pystyyn. silleen ei tule niinku sitä sotkua ja sitä tippaa siihen pullonkaulalle.)