siellä se odotti minua samassa paikassa, jossa kävin tasan viikko sitten.

eikä siinä vielä kaikki.

ostin ensi vuoden kalenterin. vahinko tapahtui. kirjoitin nimeni kalenteriin ennen kuin älysin, että se pitäisi käydä kirjakaupassa vaihtamassa rumempaan, mutta käytännöllisempään. kuka perkele tekee mitään sellaisella kalenterilla, jossa ei ole nimipäiviä eikä liputuspäiviä. pyhät sentään oli merkitty, vaikka hetken jo kuvittelin, että näin ei ole.

ymmärrän tuon, jos kyseessä on ulkomainen taidekalenteri. mutta että johtavan suomalaisen kirjakauppaketjun painattama täyskotimainen perusversio.

eikä siinäkään vielä kaikki.

vaikka jälleennäkeminen oli riemukas,
heti alkoi ahdistaa.