yhdellä suosikkibändeistäni on biisi, joka päättyy siihen, että mies herää aamulla kotonaan ja tapaa yllättäen teineiksi venähtäneen lapsensa, joka kysyy:

täh, asutsäkin vielä täällä?

tämä on tullut mieleeni, kun ladakuski kuvaa (lue: äänittää) koko kesän leffaa eripuolilla uuttamaata. en ole nähnyt sitä viime aikoina lainkaan. menen nukkumaan puoliltaöin ja herään seitsemältä.

olemme tytärlapsen kanssa filmiorpoja.


joinain aamuna huomaan sen käyneen, kun pöydälle on jätetty tyhjä jugurttipurkki. tai pyykki on lisääntynyt teepaidalla ja kalsareilla. on se kai mun vieressäni nukkunut, mutta lähinnä olen tuntenut pienempien kantapäiden potkimista.

ihme touhua. luulis, että ei yöllä mitään voi kuvata. paitsi tietty yökohtauksia.