mä olen ajatellut olevani suvaitsevainen ihminen.

minulle on ihan sama, onko ihminen homo tahi hetero tai jotain siltä väliltä. on ihan sama, onko naama musta vai keltainen, oko musulmaani tahi mikä vaan zenbuddisti. ei minua kiinnosta, onko joku lihava vai laiha. eikä se, onko sillä kotona vihreät vaikos peräti ruudulliset verhot.

mutta ihan viime aikoina olen huomannut, että en ole suvaitsevainen, en sinne päinkään. suvaitsevainen suvaitsisi myös juntit.

huomatkaa. juntti ei todellakaan ole maalainen (vrt. maalaisjuntti). juntti on ääliö, idari, pölöpää, munapää. tiedätte tyypin. en vain jaksa. en jaksa kohdata avoimesti junttia, ihminen ihmistä.

mutta myönnän, että vika on minussa.


-vittu siellä oli joku ulkomaalainen lääkäri, se soitti ne meidän pentti-annikin allergiatestitulokset. "teillä ei olla hevosallergia, ei koira-allergia ole teillä, ei kissa. mutta olla allergia timotei. mikä olla timotei?" vittu se kysy multa, mikä on timotei. siis mikä olla timotei? mä sanoin että se on vittu suomalainen rehu ja löin sille luurin korvaan että kiitti vitusti.