innostun asioista yleensä usein, salamannopeasti ja täysin volyymein.

innostukseni on niin totaalista, että uusi kiinnostukseni kohde pyörii mielessäni niin hereillä kuin unissakin, yhtä lailla töissä ja kotona. innostun täysii ja haluan tietää aiheesta aivan kaiken. mikään puolittainen ei riitä. eikä oikeastaan sana innostua ole lainkaan oikea. pikemmin voisi puhua sekoamisesta tai hullaantumisesta.

lapsena innostuin eläimistä, eritoten koirista. ja lukemisesta. ja piirtämisestä.

nuoruudessa innostuin monista asioista, mutta ainakin kansanmusiikista. ja valokuvauksesta, kalligrafiasta, laulamisesta, kirjallisuudesta, kirjoittamisesta, pianon- ja (tenori)saksofoninsoitosta, neulomisesta ja pojista.

viime vuosien aikana olen innostunut erityisesti runolaulusta, nuotintamisesta, bloggaamisesta, html:stä, laihduttamisesta, neulomisesta (taas), kutomisesta (siis kangaspuilla), pyöräilystä, liikkumisesta yleensä, maaseutuelämästä ja kestovaipoista (häh?).

mutta viimeisenä vuotena en ole innostunut oikein mistään. haluaisin taas upottaa itseni uuteen suohon. olisiko hyviä ideoita, mistä voisi innostua verensä kohisemaan?