(miksihän kuvat on lakanneet näkymästä mun blogissani? outo juttu. odotellaan, että palaisivat?)



en tiedä, kuka on tehnyt mieleeni tänä kesänä tarrautuneen tekstintekeleen.

tangon, jonka kertsin teksti on sellainen, että toivoisi, että itse olisi keksinyt tuon vetävän ja toimivan sanaparin.
niin yksinkertaista, niin toimivaa. jopa naiivia, mutta ah! niin vetoavaa.
kaikki tuntevat tuon tunteen: soittaisipa orkesteri niin lujaa, että soitto nielaisisi tuskan.

tuo tango lienee pärjännyt jonain vuonna seinäjoen tangosävellyskisassa, muuta en muista tai tiedä.
eikä biisi ole muuten saanut sieluani soimaan, ainoastaan tuo yksi sanapari ja kaksi kaivelevat kateellista mieltäni.
muuta todellakaan muista. edes melodiaa.

enkä voi sitä sen enempää selittää:

soittakaa lujempaa, etten sydämein itkevän kuule (...)

soittakaa hiljempaa, mut soittakaa, soittakaa