mä tarttisin orjan tai jonkun muun hyväntahtoisen hahmon tekemään tyhmiä, mutta pakollisia hommeleita.

viime aikoina semmoiset hommat on liittyneet autoon.

kyllä. mulla on oma auto, joka on mun auto. uskollinen työjuhta, jonka vähäkulutuksinen ja -päästöinen dieseli rutkuttaa ikiomanani jo neljättä vuottaan. ladakuskikaan ei koske mun autoon, jos en anna lupaa. en nimittäin kiireessä kestä sitä penkin kanssa säätämistä, peilien kääntelyä ja pahvikahvikuppien keräilyä, kun joku muu on autolla ajanut. puhumattakaan säädöstä, jos joku muu sitä kolauttaa.

edellisellä kerralla, kuten tarpeen olisi tänäänkin, olisi orja voinut siivota sen paskaläjän. sillä koska kukaan muu ei jättele pahvikahvikuppeja autooni, jätän niitä itse. ja kaikkea muuta sontaa jätän.

myös auton katsastuksessa olisi taannoin saanut notkua joku kiva orja. mutta sen mä kestin, kun vieressä oli jumppasali, jossa aikani kulutin.

viimeksi olisin tarvinnut orjaa tänään, kun istuin porvoossa tojotahuollon kahviossa ihan riittävästi. tyhjän panttina, tietenkin.

tänään olisi orja saanut myös korjata kahvion ruokalistan. enkä tarkoita nyt rooliani kasvissyöjänä vaan kielipoliisina. ainoa syömäkelpoinen oli siis Munakkaat. mitä luulette, montakohan olisi tullut?

kasvissyöjäminälleni salaattipöydän syöminen olisi vähän ehkä liian kulmikasta ja kivuliasta.


2607344814_7d4441c29a.jpg?v=0