päivät menevät.
olisi paikallaan sanoa, että ne valuvat kuin hiekka tiimalasissa tai jotain sinne päin kliseistä.
mulla on kuitenkin parempi vertaus.


tiedättehän sellaiset kirkkaanväriset limat, joita saa ostaa lelukaupoista purkissa. sellaiset, joilla lapset tykkäävät leikkiä, eritoten noin 8-vuotiaat poikalapset.

kun sellaisen slimen ottaa käteensä, se on hetken kiltisti: kylmä, tyyni ja rauhallinen. yhtäkkiä se alkaa muuttua kosteaksi ja kun kättänsä vähän liikuttaa, koko lima luiskahtaa painavana lattialle.

sellaisia ovat minun päiväni. yllättäen mäiskähtelevät lattiaan painavina, kylminä ja kosteina. kirkkaanvärisiä ovat kuitenkin.