olen käsittämättömän onnellinen.

olen käsittämättömän väsynyt.

olen hieman kuopassa. kuten aina ison tähtäimen jälkeen.

konsertti meni loistavasti. parasta antia oli nähdä hitaasti luikerteleva parikymmenmetrinen lipunmyyntijono lipputiskiltä jalkakäytävälle saakka. konsertti aloitettiin myöhässä, reilusti myöhässä, että kaikki lippua jonottavat saatiin sisäistetyiksi. konsertissa taisi olla liki 500 ihmistä. mahdollisesti kansanmusiikin osaston kaikkien aikojen yleisöennätys. jos ei ollut, en paljoa liioittele.

lauteilla oli kuumaa, jännittävää, rentoa, ihanaa, yhteisöllistä, helppoa ja homma toimi kuin rasvattu. jopa oma ääneni käyttäytyi nätisti ja atoi mun laulaa miten halusin.

lautakuntapalaute oli hykertelevä.

en voi liikaa kiittää upeita, kauniita ja taitavia, täysin sitoutuneita laulajattaria. miten ylpeä heistä olinkaan!


bottalla oli mukavaa, mutta henkilökunta oli vielä tylympää ja ärsyttävämpää kuin muistinkaan.

esiintyminen on upeaa. silloin ihminen tuntee olevansa elossa.