te, lukijani, jotka olette jo ihan kyllästyneitä lapsijuttuihini, voitte heti poistua ja palata ensi kerralla.

te, lukijani, jotka olette jo ihan kyllästyneitä lapsijuttuihini, mutta olette kiinnostuneita sukupuolijutuista, lukaiskaa vaan.

*

ilmoitin tytärlapsen (6) naapurikunnan jumppaseuran jumppaan. mietimme yhdessä pitkään, mikä olisi kiva ryhmä. aiemmin tyttö on käynyt jumppaamassa musiikkiliikunta -nimisellä tunnilla, mikä on ollut tosi kivaa. jostain syystä tytär kuitenkin sanoi kaipaavansa välillä jotain muuta. valitsimme yhdessä tanssillisen voimistelun. ai kun se kuulostikin kivalta!

parin päivän päästä sain sähköpostiini pitkän kirjeen, jossa valmentaja käski kaikkia vanhempia lukemaan oheisen bumaskan ja tulemaan vanhempainiltaan ensi viikolla. (oho! tämä oli minulle uutta.) Jos aika ei kävisi, pitäisi sopia valmentajan kanssa uusi aika. (oho! niillä on valmentaja eikä ohjaaja. okei.)

luin sitten sen bumaskan. siinä oli koko lukukaudelle tiivis ohjelma harjoituksineen, asuineen, näytöksineen, kilpailuineen, leireineen kaikkineen.

peljästyin! apua, ei mulla ole tähän aikaa!

*

ymmärsin, että ilmoitin tyttäreni väärään ryhmään. jonkinlaiseen kilpavoimistelun alkeisryhmään.

ja vaikka tyttäreni ei olekaan kilpailemisesta kovin innoissan, tämä ei sittenkään ollut se päällimmäinen syy siihen, miksi pyysin saada vaihtaa tyttären ryhmää.

olen nimittäin vuosia opettanut iltaisin koululla, jossa samaan aikaan harjoittelee - avoimesti ja näkösällä - eri-ikäisten tyttöjen kilpavoimisteluryhmiä. olen kiinnostuneena seurannut, millainen harrastus on kyseessä, onhan minulla kaksi tytärtä!

harjoitukset ovat kovin kurinalaisia. lämmittelyistä harjoitteiden kautta ryhmäkoreografiaan ja loppuun venyttelyt, kaikki hyvässä järjestyksessä - yy, kaa, koo, nee, yy, kaa, koo, nee. tytöillä on kaikilla pitkä tukka, nutturalla, ja samanlaiset asut. ihan ikään katsomatta. tytöt pyrkivät itsekin samankaltaisuuteen ja ryhmäytymiseen, sen näkee kaikesta, myös aulassa, käytävällä, eteisessä.

tytöt näyttävät jotenkin nauttivan, mutta ovat kovin pidättyväisiä, riehakkuutta tai iloa ei juuri näy. pedanttia asujen järjestelyä ja hiusten punomista kyllä, kovasti.

olen monesti miettinyt tätä osaa tyttöjen valmentamisessa. poikien kaikki telinevoimistelut ja tanssikoulut, kaikki vastaavat liikuntalajit, ovat olleet kovasti esillä lehdissä ja olen antanut itseni ymmärtää, että poikia opetetaan ja valmennetaan leikin varjolla. välillä potkitaan palloa ja juostaan räyhäkkäästi hippaa, hölmöillään. tyttöjen en ole nähnyt jumppareeneissä irrottelevan missään vaiheessa, millään muotoa. ikään katsomatta.

olen miettinyt tätä kovasti. joillekin tytöille nimittäin näyttää sopivan se kurinalainen harjoittelu.

mutta sitten mietin, olisiko juuri niille tytöille, jotka ovat luonteeltaan hyvin pedantteja valmiiksi, hedelmällisempää harjoitella jotain luovaa, räyhäkästä ja irrottelevampaa lajia? jotain, missä olisi sijaa improvisaatiolle ja hulluttelulle? pöljäilylle? eikö se kasvattaisi juuri näiden kurinalaisten tyttöjen skaalaa?

eivätkö naiset muutenkin saa koko ajan kuulla olevansa liian kilttejä ja tottelevaisia, hä?

*

sain ryhmän valmentajalta viestin, pitkän ja punnitun, kun pelästyneenä kysyin, onko tämä kuitenkin väärä ryhmä.

ei se ole, kukin saa harrastaa niin vähän tai paljon kuin haluaa. vanhemmat kuulemma nykyään vaativat kunnianhimoisia kilpailuja esityksiä, leirejä ja aikatauluja. siinäpä näyttävät valmentajat olevan kummallisessa välikädessä: yksi haluaa liikkua liikkumisen ilosta ja toisen vanhemmat haluavat lapsestaan maailmanmestarin. samassa ryhmässä!

silti.

päätin, että yritän saada tytärlapsen edestä maksamani (kallliin!) ilmoittautumismaksun pois. kun näyttää tulevan zumbaa lapsille ihan tässä omilla kulmilla. mutta en niinkään siksi, että pelkäisin kurinalaista harrastusta (hei! olen muusikko! harjoitellut kurinalaisesti koko ikäni!), vaan siksi, että minulla ei yksinkertaisesti ole tähän aikaa. ja on minulla tuo koppiskin, pikkusisko, joka on vielä niin pieni, että mieluummin pussailen häntä kuin tarjoilen illasta iltaan kahvia ja mokkapaloja jumppasalin aulassa.