kyllä osaavat kanteliset juhlia järjestää. kiitos järjestäjille. upeaa!

tänään vietettiin nuorisoseuran satavuotisjuhlia, eivätkä siitä kinkerit parane! esityksiä joka lähtöön, kakkua ja kahvia. oli markus allania, meikäläisiä, kuvaelmaa, kylän lasten kuoroa, kylän nuorten bändiä ja lasse liemolaa, joka vuonna 1960 veti seuratalolle niin paljon porukkaa, 700 henkeä, että nuorisoseura oli joutunut sakkoja maksamaan. (tarinasta jäi kyllä multa jotain kuulematta, siis se että miksi, kun tytärlapsi juoksi ympyrää ja hihkui innoissaan.) paikalla oli kymmeniä ihmisiä, jotka olivat olleet paikalla 47 vuotta sitten.

lapsukaiseni juoksi ympyrää niinkuin vain kaksivuotiaat juosta saattavat. kun kylän nuorten heavyhtävä bändi aloitti oman kappaleensa, tytär nousi tuolilleen nähdäkseen paremmin ja jähmettyi aivan haltioissaan paikalleen. ei kääntänyt suurina möllöttäviä silmiään bändistä koko soiton aikana, ei myöskään sulkenut raolleen jäänyttä suutaan. kun tuli aplodien vuoro (tytär yleensä aplodeeraa innokkaasti, pitkään ja hartaasti), tytär käänsi hitaasti katseensa minuun kasvoillaan aivan sanoin kuvaamaton, tiedostava ilme ja totesi kuin olisin pitänyt häneltä jotain tärkeää salaisuutena liian pitkään:

bänti