kerran pienenä, olin ehkä toisella kymmenellä, olin mummilassa. mummi lainasi minulle kuuskytlukulaista turkoosia anorakkia, jossa oli vetskarin vetimen päässä rinkula ja kuosissa hauskaa sekaturkoosia kulmikasta röhellystä. oliskohan ollut jommankumman tädin vanha.

80-luvulla retro ei ollut retroa eikä vintagea ollut keksitty, silloin pukeuduttiin neonväreihin ja muutenkin rumasti. tai, no, nythän se on taas muotia, se ruma.

siinä vanhassa hupparissa mulla oli tosi kodikas olo, se oli tiukkapintainen ja sileä, niukkalinjainen, siinä oli mummilan ja vieraan hajua, se oli outo ja samalla tuttu.

nyt mummila on myyty.