Ruma maljakko

Pituus: Lyhyt näytelmä, sketsi (1-2 sivua)

Laji: Komedia

Muut roolit: Näytelmä on mahdollista tehdä 4 näyttelijällä.

 

Iso kerrostalohuoneisto; vainajan ja hänen aiemmin kuolleen miehensä asunto. Tapaaminen, jossa vainajan omaisuuden jaosta ja perunkirjoituksesta keskustellaan. Hyllyllä on silmiinpistävän ruma mustavalkoinen maljakko. Paikalla neljä henkilöä:

Täti; noin 65-vuotias hehkeä nainen, vainajan sisar
Veli; noin 45-vuotias mies, vainajan poika
Sisar; noin 50-vuotias nainen, vainajan tytär (statisti)
Nuorempi sisar, noin 40-vuotias nainen, vainajan tytär

 

Veli (vitsikkäästi):

- Kuka suostuu ottamaan tuon hirveän maljakon?

Osoittaa karmaisevaa maljakkoa hyllyllä. Laskeutuu nolostunut hiljaisuus.

Veli:

- Ja nyt pitäisi varmaan muistaa, kuka sen on lahjoittanut.

Hiljaisuus syvenee.

Täti (nostaa hitaasti kättään):

- Minä.

Veli karahtaa kirkkaanpunaiseksi ja hiljaisuus tihenee.

Täti (jatkaa):

- Voisin kyllä ottaa sen omakseni, jos ette muut sitä kaipaa.

Sisaret nauravat.

Veli (mutisee):

- No näinhän se menee.

Sisaret nauravat jo hysteerisinä.

Täti (veljelle):

- Tiedätkö sen koko tarinan?

Veli (yhä nolona):

- Onko siinä joku tarina?

Täti (veljelle):

- Kun vanhempi sisaresi pääsi ylioppilaaksi, lähdimme äidin - teidän mummin - kanssa ylioppilasjuhliin. Sisar oli todennut nuoruuden innolla sukulaisten tuovan kuitenkin lahjaksi jotain maailman rumimpia maljakoita. Niin äiti päätti koukata ostamaan yhden maailman rumimman maljakon lahjashekkinsä kylkeen. Ihan vitsillä. Ja toi sitten sen. Kun sinä sinä sitten pääsit ylioppilaaksi, minä päätin tuoda vuorostani tuon maailman rumimman maljakon.

Nuorempi sisar (veljelle, joka on yhä vähän punastunut):

Teoriassa se on siis sinun ja saatte tapella siitä, kumpi sen saa!