suurimpia kesähuvejani on jo vuosia ollut antiikkia antiikkia! -ohjelman seuraaminen telkkarista.

ihmisillä pyörii nurkissaan mitä ihmeellisimpiä sukuperintönä saatuja kamppeita, ihan hirveitäkin objekteja, rumiluksia suorastaan, mutta arvokkaita kuin fan!

ja on posliinifiguriinia, kuparilanttia, perunakappaa, sohvakalustoa, ryijyä, maisemataulua, piparitarjotinta, suklaamuottia, rukinlapaa, kuppaussarvea, pissipottaa, pesukomuuttia, kilpikonnalla ratsastavaa posliinista faunia, sokerisaksia, aitan oven lukon reikää, lampaansuolivarmuusvälinettä, visakoivuista huussin reiän kantta ja kaikkea älytöntä.

wentzel h. on huippuäijä. antaa aina melko reilut hinta-arviotkin, päinvastoin kuin kuivakka ja varovainen rouvasjuontaja. ja wentzelin laulavaa ruotsiaksenttia on mukava kuunnella. vaikka vasemmallakin korvalla ja sitten ällistyä 35 000 euron pahkasta tehtyä piimälekkeriä.