elämääni on hiipinyt yksi hauska piirre.

ehkä se liittyy maalla asumiseen, ehkä tähän elämäntilanteeseen, ehkä sormi osoittaa minuun ja vain minuun.

elämääni on ilmaantunut useita virkeitä ja riuskoja kuuskymppisiä naisihmisiä, jotka ovat aina valmiina auttamaan kodin- ja lastenhoidossa. nämä ihmiset ovat ilmestyneet tähän vähän eri teitä, mutta kukaan ei ole sukua.

jotkut näistä tyypeistä auttavat ihan auttamisen huvista ja tekemisen puutteesta. omat lapsenlapset tai lapset ovat kaukana tai muuten vain kieltäytyvät kohteliaasti avusta. joillakin on yksinkertaisesti niin paljon virtaa.

jotkut heistä ovat apuna maksusta, mutta huomaan, että apu ei tyrehdy sovittuihin tunteihin tai maksettuihin palkkoihin, se kun vaan jatkuu jonkinlaisena huolenpitona muutenkin, milloin tahansa. eikä siitä sitten rahaa kysytä.

ja mikäs, minä olen hyvä kohde! olen taiteilija, liian kiireinen ja omissa ajatuksissani siivoamaan tai laittamaan ruokaa. olen välillä ihan pulassa, kun tarvitsisin sihteerin, managerin, assistenkin, lastenhoitajan, imettäjän, kokin, autonkuljettajan, oikean käden. kuitenkaan en itsekään ole mikään avuton emäntä, pidän itseäni aika riuskana työmyyränä, joskus myös kotihommissa. toisinaan asiat vain kasautuvat ja ajatukset pakkautuvat niin, ettei sellaiset vähäpätöiset seikat kuin vessan pesu tai keittiön laatikoiden siivous yksinkertaisesti ole to do -listallani. ja sitten kun sellaiseen olisi aikaa, käytän sen paljon mieluummin tytärlapsen ja ladakuskin kanssa.

lisäksi omat sukulaiseni ja anoppini (onneksi ja epäonneksi) ovat kaukana ja aika vanhoja, heistä ei mitään arkipäivän apua oikeastaan ole.

ehkä tuollainen elämääni tuppautuminen olisi ollut minusta vielä neljä vuotta sitten hirvittävän rasittavaa. nyt olen erittäin iloinen ja kiitän näitä ihmisiä ääneen ja mielessäni ihan päivittäin. ehkä lähistölleni on valikoitunut hyvän meiningin emäntiä, eikä niinkään arvostelevia ja (näennäistä) kädettömyyttäni sadattelevia kiusaannuttavia täti-ihmisiä.

mistä sen tietää, vaikka apu olisi tavallaan molemminpuolista. sekin, että heittäydyn aivan hyödyttömäksi varmaan tyydyttää myös, ehkä jotain asioidenkuntoonlaittamisviettiä. tai jotain.

kiitos, siis, kaikki. tiedätte kyllä.