mua sit jaksaa ärsyttää taas.

tiedättehän, en käsitä, että on olemassa ihmisiä, joiden vaatteet ovat aina tosi nuhjuisia. semmoisia resuisia ja nyppyyntyneitä. vaikka siis niillä olisi kuinka laadukas vaate, kalliskin, niin aina ne saa sen sen näköiseksi, kuin sillä olisi luututtu nurkkia. miten se voi ollakin niin!?

esimerkiksi ne on pesseet vaaleat vaatteet mustien kanssa niin, että vaaleasta on tullut harmaata. tai sitten ne oikeasti on luutunneet nurkkia niillä. siistitkin takit näyttävät viikossa siltä, kuin niillä olisi interreilattu puoli vuotta ja niitä olisi käytetty telttana lapinreissulla. housut näyttävät siltä, kuin niillä olisi istuttu kuusi kuukautta lootusasennossa jossain temppelin lattialla, intiassa tietenkin. paidoille on roiskahdellut jos jonkinnäköistä vauvanpuolautusta tai viikon ruokalistaa. jos ei semmoista, niin jotain sormiväriä kuitenkin.

mä en käsitä, eikö ne ihmiset saa pidettyään vaatteitaan kunnossa? ei se niin vaikeaa voi olla!

ja sitten on niitä ihmisiä, joiden vaatteet ovat aina kuin silityslaudalta suoraan, kaulukset siistinä, käänteet tärkättyinä, prässit suorassa. kaikki vaatteet istuvat kuin päälle ommellut ja siksi nuo ihmiset näyttävät upeilta ja ylväiltä. vaatteet on myös pesty oikein ja harjattu aamulla kaikenkarvaisten lemmikkien karvoista ja pölytuppeloista.

näillä ihmisillä on myös tukat suorassa ja käsineet ja huivit samaa sarjaa. yleensä he ovat myös kekseliäitä ja näyttävät hämmästyttävän hauskoilta ja tyylikkäiltä kaikenlaisissa hupaisissakin vaatteissa. ehkä siksi, että he saavat pidettyä vaatteensa siisteinä alun alkaenkin. heillä kengät pysyvät siisteinä loskakelissä ja suolasateessakin. aina kiiltävinä ja uutuuttaanvinkuvina.

se ei todellakaan ole vaikeaa. varmaan.

minä nimittäin kuulun noihin ensimmäisiin. en käsitä, miksi kaikki vaatteeni ovat parissa päivässä järkyttävän näköisiä retaleita, vaikka ne olisi jotain ihan laatutavaraakin. ja kengät! hui herttinen! kuin mutakasassa uitetuita! ja miksi mikään vaate ei alun alkaenkaan istu niin, ettei jossain kohdassa olisi ylimääräistä ruttua ja toisessa ponksotusta.

ei! ei! ei! en minä luuttua vaatteillani nurkkia, ei minulla ole vauvaa eikä lemmikkejä enkä säännöllisesti kaatele appeita rinnuksilleni. pesen vaatteeni ohjeiden mukaan eikä minulla ole kuin tummia vaatteita, joten pesuakaan ei voi syyttää. en harrasta vaativia loskasääturneita uusilla mokkakengilläni enkä pidä uutta takkiani tarjottimena.

mutta silti!

ei mene jakoon, ei.