tytärlapsi sai tänään paitsi kasteen, myös nimen.
kukaan ei nimeä haukkunut ja isovanhemmatkin olivat jo ajatukseen tottuneet.
ja vanhemmat olivat haljeta ylpeydestä, muutenkin.

ja minä sitten pidän juhlista ja niiden järjestämisestä. ihanaa on ilahduttaa ihmisiä toistensa tapaamisella ja hyvällä kestityksellä, makso mitä makso!

ja paras hetki on se, kun voi itseensä ja juhliinsa tyytyväisenä nostaa illalla koipensa pöydälle ja juoda rauhassa ylitse jäänyttä kuohuviiniä ja lohkaista vielä yhden palan kakkua ja todeta, että olipa taas mukavaa.

ja toivoa sydämestään, että muillakin oli...