koska lautatarhan fanit jo turhautuneena kyselemään, miksi viimeksi on päivitetty torstaina (koska tänään on JO perjantai!), kerron teille hasssun jutun, joka kävi tänään.

liikuskelin kaupungilla ja oli kylmä. poikkesin aleksilla sijaitsevaan laatuvaatehtimoon (ei HM) ja halusin suojata näppini hanskoilla, jotka sitten ostinkin. hanskojen vieressä on melko hauskan näköisiä kenkiä ja halusin sovittaa yksiä kalleimmista. (en aikonut edes ostaa, hähhää!)

sovituspenkkejä oli tasan kaksi pallia, vierekkäin.
toisella pallilla istui valmiiksi kiireestä kantapäähän kirjavasti ja iloisesti pukeutunut neito, toisessa jalassaan vaaleanpunaiset pitkävartiset tennarit, toisessa keväänvihreät painijankengät.
minä istuin hänen viereensä ja totesin coolisti, että on pakko sovittaa.

sovittamani kengät olivat mustat, tietenkin, kuten kaikki muutkin vaatteeni ja asusteeni, kuten aina. vieressä oleva neito alkoi jutustella niitä näitä ja aloimme hihitellä värivalintojamme. selostin, että elämäntapani on sellainen, että vetäisen joka aamu päälleni jotain, mitä on puhtaana ja jos kaikki on mustaa, kaikki sopii yhteen, oli sitten puhtaana mekko, pussihousut tai haalarit. muuta esteettistä tai symbolista ajattelua tähän ei liity. (tiedotettakoon se nyt muillekin.)

sitten sanoin tytölle, että aion kuitenkin hassutella ja ostaa nämä pertroolinväriset hanskat ja lähdin menemään.
näin tulee tuntemattomasta toveri, kohdattu.

uussuomalainen ystäväni, joka on muslimi, eikä ole kauaa ollut suomessa vielä, eikä tunne ehkä ihan kaikkia tapojamme, kysyi minulta kerran, onko musta väri minulle joku symboli. ei, en ole leski enkä murehdi elämääni. päin vastoin. ajattelen, että koska olen muutenkin niin aggressiivinen ja huomiotaimevä ja ärsytystä herättävä hahmo, on ihan okei, etten lisäksi näytä liikennemerkiltä.