minkälaista elämää tämä oikein on!?

lapseni kysyi puhelimessa viime viikolla - ollessani keikalla vantaalla - että äiti, missä maassa sä olet?

olen kai sitten laulanut pitkin maita jo liikaakin.

lähden torstaina vielä ranskaan, toursiin ja pariisiin ja tuhraan siihen viikon elämästäni. aion ottaa paljon valokuvia.

sitten alkaa kesä. kesäkuussa istun työhuoneellani joka ikinen päivä ja teen mitä haluan. kirjoitan, sävellän ja tuijotan seinää.

heinäkuussa käyn kuhmossa, sommelossa. enkä paljon muuta.

elokuussa teen neljännen tohtoriskonserttini. sitten tuntuu varmasti, että olen jotenkin viisastunut ja valaistunut, lähempänä tohtoroitumista ja ultimaattista oppineisuutta. ehkä ymmärrän jotain runolaulusta, itsestäni ja elämästä ja universumista.

mutta nyt en ymmärrä mitään.

ja konsertin jälkeen en tee pitkään aikaan mitään.