kalapuikosta asiaa.

ovatko ihmiset vähän hölömöjä. luuleeko ne ihan oikeesti, että opettajat soittavat poliisit, kun teinipoika ottaa ylimääräisen kalapuikon?

näin ne on keskusteluissa antaneet ymmärtää, siis että ihmiset luulevat niin.

tajuatteko.

tunnen monia opettajia, jotka ovat kaikki järkeviä, fiksuja, napakoita ja kurinpitoon kykeneväisiä.

ei ne sitä poliisia siksi soittaneet, että poika otti kalapuikon.

ensinnäkin: poika ei totellut. sääntöjä on tuollaisten teinilaumojen kohdalla pakko olla, muuten tulee hallitsematon kaaos. toiseksi: poika alkoi häiriköidä, riehua, huutaa, heitellä tarjotintaan ja luultavasti uhkailla opettajia myös. sitten kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä. ja yllytti muitakin riehumaan, kuten jutusta voi lukea.

pannakseen poikaan jotain tolkkua, osoittaakseen ettei uhkaileva tai uhkaava käytös ole sopivaa ja ehkä varoittaakseen, opettajat soittivat poliisille. kerran käytettynä poliisin tulo saattaa häirikköön tehotakin. pidemmänkin aikaa. onko kivaa olla poliisin tuttu? paatuneimmista ehkä on.

huomattavaa myös on, että koululla on vaitiolovelvollisuus tapahtumista. uutisointi esittelee siis aleksin ja aleksin äidin näkökulmat. koulu ei kommentoi, eli ei kerro totuutta aleksista ja hänen kiltteyshistoriastaan. ja äitinsä sinisilmäisyydestä.

onneksi en ryhtynyt opettajaksi. nuoruudenhulluisen aleksin saattaisin vielä sietää, mutta aleksin äidin läppäsemistä mun vois olla vaikea välttää.

ei tämä oikeesti mulle kuulu pätkän vertaa. mutta ei siinä kyllä kalapuikosta ollut kyse.