mua nimittäin odottaa järkyttävä määrä töitä.

jollain ihmeellisellä voimalla olen saanut laiskoteltua koko jouluntienoon, vaikka jonossa olisi stressaava työ poikineen. laiskoteltua nimittäin sen jälkeen, kun remontti valmistui, ja siivous, ja joulukestitykset.

ladakuski on kunnostautunut keittiössä ja meillä on syöty kaiken maailman herkkuja ihan vatsat pinkeinä. tämä aamuna kun tytärlaps lähti tarhaan, kattelin että olisko sen posket vähän pyöristyneet. kiharat on ainakin pidenneet. se tietysti viittaisi pikemminkin siihen, että posket olis pienentyneet.

pystynkö mä tänä vuonna kaikkeen? ehdinkö kaiken? kerkiänkö kaikki nämä työt? koska ehdin nauttia olostani? ehdinkö harrastaa? ehdinkö vihdoinkin tavata ystäviäni rennosti, vaateettomisa merkeissä? ehdinkö patsastella järven rannassa ihan ilman huonoa omaatuntoa? ehdinkö, kerkiänkö?

menneen vuoden saldo tuonnempana.