tämä aamu on melko kehno aamu.

mylläsin aamukahviini viimeiset kahvipavut. se tietää huomiselle isolla kirkolla käyntiä, siitä en sanottavasti pidä. tosin voinhan ostaa lankaa samalla reissulla. siitä pidän. ja alkaahan mulla se opetuskin, josta viikko sitten napisin.

rasilaisen valkosipulihapankaali oli loppu ja niin oli kaikki muukin hapankaali. tämä päivä siis ei taida alkaa ollenkaan.

ruumis ei tottele. on kipeä. joka paikasta. kiitos jumppasetä mikan, joka rääkkäsi ruumistani pumpissa. (huom. ei body pumpissa vaan pumpissa. ei les millsin lisenssihuttua, vaan aitoa tanko-ja-painot-ylös-nyt-alas-kol-nel-rääkkiä).
meillä on täällä tuo todella taitava ruumiinkuntovahti, joka hyppyyttää kulmakunnan ihmisiä - pääasiassa naisia, mutta on siellä miehiäkin - asiantuntevasti ja luotettavasti. kukaan ei varmasti pääse särkemään itseään. mitä nyt valittaa lihaskipua seuraavina aamuina. mutta tulos ja kunnonnousu ovat taatut. siis kiitos.

tytärlaps (2v 1kk) on täyskuiva, päiväkuiva jo puoli vuotta!
ensimmäinen vaipaton yö onnistunein tuloksin. tai siis ilman tuloksia, tarkemmin ajateltuna. tämä ei varmaankaan kiinnosta ketään, mutta kirjaan sen tähän, että voin joskus myöhemmin tulla muistelemaan ja niiskuttelemaan ajan kulumista.

tiskikone ei toimi. kun sen laittaa päälle, ei kuulu inahdustakaan. ja minä jos mitä sydämestäni inhoan, niin tiskaamista. tässä taloudessa tiskaaminen lankeaa automaattisesti minulle: kukaan muu täällä ei tiskaa. ai miten niin ei tiskaa? ei vaan tiskaa. ladakuski tietenkin lupasi tuoda kertakäyttöastioita, jos on vaarana joutua tiskaajaksi.

tämä kaikki lupaa oikein hienoa päivää. lähdenpä tästä sitä kohden.