4-6 -päiväiseksi aiottu sairaalareissu aloittelee jo neljättä viikkoaan. mitään uutta edistymistä ei tapahdu.

ja kaiken lisäksi tytär nappasi osastolla jylläävän rotaviruksen ja oksentaa ja paskantaa nyt kuudetta päivää. ja makaa taas -  jo kerran kunnolla piristyttyään -  harmaankalvakkaana lahnana lakanoillaan. äiti torppaa tulevia yökkäilyjä ja isä kylpee molemmista päistä pursuavissa nestehissä.

mutta me selviämme tästä. ja suhteellisen helpolla! antaa näet hiukan perspektiiviä jutella 9 kk sairaalassa olleen, täysin letkujen varassa elävän pojan äidin kanssa. tai tavata lapsi, joka ei ole ikinä asunut kuin sairaalassa.

meidän pikku aurinkomme sentään pääsee joskus kotiin. ja jokaisena päivä kotiinlähtöpäivä on päivän lähempänä. neurokirurgi lupasi.

vaikka tässä on alkanut pelätä jo pahinta; sitä, että tämä on vasta alkua.