vastaanotin tänään The Kirjeen taiteen keskustoimikunnalta. siitä lisää tuonnempana.

mausoleumissa oli aamulla syksyn ensimmäinen the saalis.

kutsun mausoleumiksi keittiömme tiskikaappia, joka aina syksyn tullen muuttuu hiirten temmellyskentäksi, eikä siellä voi enää säilyttää roskasankoa saatikka sitten kompostiämpäriä. hiirukat kiipeävät jostain talon uumenista lämpimään putkea pitkin, eikä sitä oikein voi estää.

hiirten loukuttamisessa on se ongelma, että hiirulaisia ei haluaisi millään eliminoida, mutta jos sitä ei tee, koko kämppä muuttuu suureksi jättimausoleumiksi ennen kuin kevät koittaa, sillä hiirillä on tapana tuoda alati kasvavan perheensä mukanansa. ja se ei toimi.

inhottavaa on. varsinkin kun kuuntelee ensin rapinaa kaapissa, sitten vähän aikaa hiljaista, kun hiiri huomaa herkullisen juustonkappaleen ja sitten... vakuuttava rämps ja pomps ja sitten on taas hiljaista.

aaaarrrrgggh!